Hei yrityksen omistaja, hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja!
En aio lätistä tässä työelämän murroksesta, asiakaslähtöisten organisaatiorakenteiden muotoilemisesta ja johtamisen muutoksesta. Leipätyötäni on luoda moderneja, toimivia, hyvinvoivia ja ketteriä ihmissysteemejä. Haasteena uudistamiseen lähtemisessä on johtoryhmien ja hallitusten perinteinen tarve nähdä taloudellisia mittareita ja business caseja kulttuurinmuutoksen kannattavuudesta. Uskon vakaasti itse, että yritykset jotka eivät ole lähteneet tähän murrokseen tulevat hitaasti mutta varmasti tuntemaan sen liiketoiminnan ja innovaatioiden kuihtumisena. Mutta milläs todistat sen business casena, kun kyseessä on systeeminen, ihmis-verkostojen käyttäytymiseen, osaamiseen ja yhteistyöhön liittyvä perinpohjainen muutos.
Odotellessa turvalliseksi valinnaksi tiedetyn konsulttiyrityksen kristallipalloviisautta benchmark raporteista jenkeistä toimari istuu talousjohtajan kanssa kehitysbudjetin päällä, suostuen kosmeettisiin etulinjan tiimien ketteröittämiskokeiluihin, Haikon kartanon parin päivän esimiesten kehittämisohjelmiin tai Yammerin implementoimiseen kunhan itse ei tarvitse “olla somessa”.
Vaikka kuuluisitkin heihin, jotka “ostaa modernin työelämän murroksen” ilman euromerkkiargumentointia, on hyvä tietää, että tämän kvalitatiivisen muutoksen lomassa tapahtuu muutamia asioita joista pystyn kertomaan suoran vaikutuksen alariviisi. Ensimmäinen on EU:n tietosuoja-asetus. Toinen on paikallinen työehtojen sopimisosaaminen joka koputtelee hallituksen ja liittojen tuottavuushyppyneuvotteluista. Käsittelen tuota ensimmäistä tässä aika hyvällä business casella. Yhdessä lauseessa.
Miltä kuulostaisi menettää 2% globaalista liikevaihdostasi jonkin työntekijän tekemästä arkisesta virheestä johtuen? I have your attention now, don’t I?
Esimerkki:
HR spesialisti Mimmi Mutasen ja yrityksen työterveyshuollosta vastaavan tahon kanssa kehitetään raportointia. Mimmi ottaa HR järjestelmästä master data excelin, jonka hän ensin tallentaa desktopille, ja lähettää työterveyshuollon yhteyshenkilölle, Teemu Torvelolle, sovitulla salasanalla suojatulla sähköpostilla. Teemu puolestaan tallentaa sen ensin omaan “TEMP” kansioonsa, ja myöhemmin työterveyshuollon yrityksen projektikansioon, joka on pilvessä. Tämä tiedosto sisältää koko yrityksen henkilöstön kaikki tiedot, alkaen osoitteesta, jatkuen sosiaaliturvatunnukseen ja mahdollisesti vuosittaisen suorituksen arviointiin.
Mahdollisia vuotokohtia johtuen on aivan arkisesta ja jokapäiväisestä tekemisestä on tuossa nyt neljä. (Sähköpostin turvallisuus mielletään muuten saman tason salaukseksi kuin postikortin lähettäisit, ilman kuorta).
Sakko, joka tämän master excelin vuotaessa tipahtaa postilaatikosta osakkeenomistajien ylärivistä maksettavaksi on jotain ihan muuta tasoa kuin se minkä sait kehä I nopeutta mittaavian pömpelin salamavalon vilahtaessa. Se punainen lippu jota lakimiestoimistot ja tietosuojasta vastaava henkilösi heiluttavat ei ole vappurekvisiittaa. Tietotuoja-asetukseen valmistautuminen sen talousjohtajasi kanssa kannattaa aloittaa ajoissa, koska tämä lakitoimistojen, big fourin ja IT-talojen kultakaivos kuumenee seuraavan parin vuoden aikana ja hitaus siinä asiakkaana tarkoittaa tämän riskin huomattavaa suurenemista.
Itsestäni vaikuttaa siltä, että Master Suomen seminaarissa 27.5.2016 tulen saamaan tosi hyvän läpileikkauksen sekä kvalitatiiviseen organisaatioiden, johtamisen ja työelämän kehittämiseen että faktapohjaa tuon Mimmin ja Teemun ohjaamiseen tietosuojaa vaativassa työssä. Odotan erityisesti lakimiehen lipunheiluttelua. Hyvää settiä tarjolla!
Nähdään ehkä siellä?
Riina
Kirjoittaja on Riina Hellström, yksi Agile HR verkoston perustajista ja yksi seminaarin puhujista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti