Viime viikon Nordic Business Forumissa London Business Schoolin johtamisen professori Lynda Gratton puhui työn vaatimusten lisääntymisestä. Työympäristöllämme on valtaisa vaikutus siihen, miten suhtaudumme työhömme, miten siinä jaksamme ja minkälaista vapaa-aikaa vietämme.
Vaikka viime aikaisissa keskusteluissa onkin noussut esille kannanottoja siitä, että pitäisi lakata puhumasta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta eli ns. work-life balancesta, ovat ne kuitenkin sidoksissa toisiinsa. Meidän tulee kyetä löytämään omaa elämäämme parhaiten palveleva ratkaisu, jossa työ on luonteva osa elämäämme eikä se vie mehuja ja mielekkyyttä muulta elämältä.
Tässä artikkelissa haluankin pureutua muutamaan Lyndan puheenvuorossaan esittelemään kuvaan, jotka havainnollistavat mielestäni erinomaisesti tätä kodin ja työn ympyrää ja sitä, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Työn ja kodin ympyrä
Meidät näännyttävä työn jo kodin ympyrä alkaa olla valmis, kun menenmme aamulla töihin potien syyllisyyttä, ylikuormitettuna ja tuntien epävarmuutta, ja kun palaamme illalla kotiin tuntien itsemme vihaiseksi, aliarvostetuksi ja turhautuneeksi. Tämä ympyrä pitää yllä korkeaa stressitasoa ja väsyttää meidät. Luovuutemme ja työn ilomme katoaa ja alamme voida pahoin.
Jos koemme, ettei meillä ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin ja lähteä muuttamaan niitä, me näännytämme itsemme loppuun, kunnes sairastumme työuupumukseen tai masennukseen.
Työn ja kodin ympyrä on positiivinen, työn iloa ja motivaatiota ruokkiva, kun menemme työhön aitona omana itsenämme, täynnä sisua ja koemme, että saamme tarvittaessa tukea työyhteisöstä. Ja tulemme kotiin inspiroituneena, verkostoituneena ja tuntien, että osaamisemme on riittävää.
Tuntuuko ympyrät tutulta? Oletko kohdannut kuvattuja asioita? Entä miten siihen voi vaikuttaa, minkläaisessa ympyrässä elämme?
Kaikki lähtee työympäristöstä
Näännyttävä ympyrä voidaan muuttaa positiiviseksi. Muutos lähtee ilmapiiristä. Minkälaisen ilmapiirin haluat luoda työyhteisöösi? Tarvitaan keskustelua, toinen toistemme arvostusta, kuuntelemisen taitoa, luottamuksen rakentamista. Meidän täytyy tuntea toinen toisemme, pelata yhteen joukkueena ja hyödyntää erilaisuuttamme vahvuutena.
Muutos ei tapahdu heti, eikä varsinkaan päätöksestä. Se vaatii aikaa. Ennen kaikkea se vaatii esimieheltä oman toimintatavan muuttamista tai vahvistamista, riippuen siitä, mikä esimiehen oma vuorovaikutustyyli on.
Itsetuntemuksen lisääminen auttaa
Hyvänä apuna muutoksen käynnistämiselle on esimiehen oman itsetuntemuksen lisääminen. Miten minulla on tapana toimia ja viestiä asioista? Mikä on minulle tyypillinen tapa vuorovaikuttaa? Miten saan ihmiset työskentelemään yhdessä ja tekemään aitoa yhteistyötä toinen toisiimme luottaen?
Erilaiset typologiat antavat tietoa omasta käyttäytymisestä. Tarjolla olevia työkaluja kannattaa hyödyntää, sillä ne tarjoavat keinon itsetuntemuksen lisäämiseen ja toisaalta avaimet itsensä kehittämiseen. Oikea työkalu kertoo sinulle vahvuutesi sekä mahdolliset kompastuskivesi. Saat tietoa, miten parhaiten hyödyntää itsellesi luontaisia toimintatapoja myönteisen työympäristön luomiseen. Toisaalta tiedät myös, mitä sinun omassa toiminnassasi kannattaa välttää, tai miten voisit näitä kehityskohteita lähteä hyödyntämään.
Avaimena yhteistyön parantaminen
Vaikka esimies on tärkeässä roolissa ja toimii itse ennen kaikkea esimierkkinä, kannattaa työpaikan ilmapiiriä lähteä rakentamaan myös työntekijöiden taitoja lisäämällä. Oikea työkalu tarjoaa yhteistyön tehostamiseksi tärkeää tietoa myös työyhteisön jäsenten vuorovaikutustyylistä sekä ennen kaikkea siitä, miten heille kannattaa viestiä ja mikä heitä motivoi.
Motivoivan vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen on monessa työyhteisössä parantanut yhteen hiileen puhaltamista ja tehostanut tiimityötä. Ja se näkyy suoraan yrityksen tuloksessa. Lisäksi myös työntekijöiden itsetuntemus lisääntyy ja hekin saavat mahdollisuuden kehittää omaa työskentely- ja vuorovaikutustyyliään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti