Huomenta Suomen lähetyksessä käsiteltiin samana päivänä julkaistavaa tutkimusta työelämän trendeistä ja työnantajakuvasta vuonna 2014. T-Media on tutkinut aihetta varsin kattavasti. Tutkittavana oli 106 yritystä ja 34 toimialaa. Tutkimukseen osallistui hieman yli 17 000 vastaajaa, sekä opiskelijoita että työssä olevia. Työpaikan valintakriteereistä ykkössijalla oli kaikkien vastaajaryhmien osalta hyvä palkkaus ja kakkossijalla työpaikan ilmapiiri.
Työsuhteen aloitusvaiheessa käydään luonnollisesti palkkaneuvottelut, ja tuolloin työnhakija pääsee vapaasti arvioimaan, vastaako palkkatarjous odotusta tai pääseekö työnhakija häntä tyydyttävään neuvottelutulokseen. Työpaikan ilmapiiri sen sijaan on vaikeampi arvioida etukäteen, ja työnhakija on enemmän mielikuvien ja vaikutelmien varassa.
Kuinka todenmukaisesti työnantaja osaa rekrytointiprosessin aikana kuvata työilmapiiriä?
Houkutuksena on tietenkin kuvata viisi hyvää ja kymmenen kaunista asiaa oman organisaation työilmapiiristä. Onhan työhaastattelutilanne kuitenkin eräänlainen myyntitilanne. Omasta organisaatiosta halutaan antaa mahdollisimman positiivinen kuva, jotta hakija olisi varmasti kiinnostunut tulemaan töihin, mikäli työnantaja näkee hänen osaamisensa halutuksi. Harmilliseksi tilanne muodostuu silloin, jos haastattelija sortuu ylimyymään ja kertoo asioita, jotka eivät ehkä pidäkään arjessa paikkaansa. Silloin työpaikkaan tuleva henkilö tuntee itsensä petetyksi, mikäli annettuja lupauksia ei kyetäkään lunastamaan.
Mistä työilmapiiri muodostuu?
Merkittävimmät tekijät ovat 1) johtamiskulttuuriin, 2) esimiestyöhön ja 3) työyhteisöön liittyviä asioita. Sieltä on tunnistettavissa positiivista työilmapiiriä edistäviä tekijöitä, joiden suhteen jokaisen johtajan ja esimiehen on syytä arvioida oman organisaation tilaa ja miettiä, miten voisi edistää työilmapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä.
 |
| Johtamiskulttuuri on strateginen kysymys, jota tulisi rakentaa tietoisesti |
Mikäli yritys kertoo johtamiskulttuuriinsa kuuluvan vastuullisuuden, luottamuksen, avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden, näiden tulisi toteutua myös johtamisen joka tasolla. Keneltä tahansa tässä yrityksessä työskentelevältä kysytään esimiestyön oikeudenmukaisuudesta, tulisi työntekijöiden näyttää peukkua ylöspäin.
Yleisempää on, että johtamiskulttuuria kuvaillaan tavoitetilasta kertovilla asioilla, eivätkä nämä välttämättä vielä toteudu käytännössä. Sama koskee työhaastattelussa kuvattavia asioita, ne ovat usein tavoite- ja ideaalitilaa kuvailevia ja haasteista ei rohjeta kertoa, jotta organisaation keskeneräisyys ei paljastuisi työnhakijoille. Tosiasia kuitenkin on, että mikään organisaatio ei ole valmis työilmapiirin tai johtamiskulttuurin toteutumisen osalta, tai ainakin niissä yleensä on kehitettävää. Sen vuoksi onkin tärkeää miettiä etukäteen, millä tavalla kuvata organisaatiota ja siinä vallitsevaa työilmapiiriä mahdollisimman todenmukaisesti ja realistisesti.
Vinkkejä esimiehelle myönteisen työilmapiirin rakentamiseen:
- Anna palautetta työn tuloksista
- Mahdollista sopiva itsenäisyyden taso työntekijälle tehtävien suorittamisessa
- Ole läsnä ja kuuntele
- Jaa vastuuta, luota työntekijöiden arviointikykyyn, kannusta innovatiivisuuteen
- Ole päämäärätietoinen ja selkeä
- Huolehdi asioista ja ihmisistä
- Organisoi ja huolehdi riittävästä viestinnästä
Edellä mainitut asiat eivät ole lainkaan ylitsepääsemättömiä vaan itse asiassa kovin arkipäiväisiä asioita. On kyse työntekijän arvostamisesta, huomioimisesta, keskustelusta, vuorovaikutuksesta ja selkeistä tavoitteista. Jotta palautteen antaminen ja viestintä mahdollistuu, esimiehet hyötyvät työntekijöiden erilaisuuden ymmärtämiseen kohdentuvasta vuorovaikutusvalmennuksesta sekä haastavien tilanteiden käsittelyyn ja palautteen antamiseen kohdentuvasta opastuksesta.
Työyhteisöön liittyvät, hyvää työilmapiiriä edistävät tekijät:
- Avoin ja sujuva vuorovaikutus (jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja niistä voidaan keskustella)
- Vaikuttamisen mahdollisuus
- Positiivinen yhteisöllisyys (=luottamus ja yhteisvastuu, avun antaminen ja pyytäminen)
- Kyky käsitellä ongelmia
- Toimivat rakenteet ja resurssit (työvälineet, työn mitoitus)
- Yhteinen visio ja strategia
Edellä mainituille asioille yhteistä on jälleen vuorovaikutus ja toisten kuunteleminen. Vuorovaikutuksen kehittämiseen kannattaa siis panostaa, ei pelkästään kannustamalla ihmisiä keskustelemaan avoimesti, vaan myös kuuntelemaan avoimesti omasta näkemyksestä eriävät mielipiteet ja näkemykset. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos jotain viestiä ei saa muille eteenpäin, ei kannata "hakata päätä seinään" ja toimia samalla tavalla kuin on aiemmin toiminut. Sen sijaan kannattaa muuttaa omaa lähestymistapaansa ja viestiä eri tavalla kuin on yleensä toiminut.
Lopuksi korostan samaa, kuin Huomenta Suomen haastattelussa korostin, eli jokaisen yksilön omaa vastuuta työilmapiirin luomisessa. Työilmapiiriä ei istuteta mihinkään organisaatioon ulkopuolelta, vaan se syntyy jokaisen ihmisen panostuksena. Kuuntele, keskustele ja arvosta toisia.
 |
| Kun huolehdit vuorovaikutuksen kehittämisestä kaikilla tasoilla, saat hyvän kasvualustan hyvälle työilmapiirille |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti