Näkökulmia voisi ottaa lukuisia, mutta päätin ottaa työhön kannustavan ja työntekemisen laadun parantamiseen suuntaavan näkökulman.
Milloin työn tekeminen on kannustavaa? Millainen työn tekeminen on kannustavaa?
Kaiken kattava vastaus olisi kovin ympäripyöreä, koska eri ihmisille kannustavuus tulee erilaisista asioista.
Yhteistä kaikille kuitenkin on se, että tuloksen aikaansaaminen palkitsee
Sairaanhoitajalle tulos voi olla sitä, että potilas kiittää hyvästä hoidosta. Myyjälle tulos voi olla sitä, että hän saa tehtyä kuukaudelle asetetun tavoitteen verran kauppaa. Henkilöstöpäällikölle tulos voi olla sitä, että hän saa kannustettua esimiestä viemään läpi haastavan keskustelun tiimiläisensä kanssa. Projektipäällikölle tulos voi olla sitä, että projekti saadaan vietyä läpi vastoinkäymisistä huolimatta asetetussa budjetissa. Jne. jne.
Kannustavuus ja palkitsevuus on kuitenkin herkkä asia, sillä työkuorman kasvaessa liialliseksi kannustavuus menettää merkitystään
Jos ihminen tekee liikaa töitä, nukkuu liian vähän, ei pysty vapaa-aikana irrottautumaan työhön liittyvistä paineista, ei pysty ylläpitämään työn ulkopuolisia sosiaalisia suhteita ja lopulta pahimmillaan ihminen kadottaa työn mielekkyyden ja palkitsevuuden kokemuksen. Ikäviä esimerkkejä kuulemme muista maista, joissa liiallinen työn tekeminen ja ylikorostunut kilpailu johtaa tuhoon.
Mitä voimme tehdä, jotta säilytämme työn kannustavuuden? Itse olen opetellut muistamaan sen tosiasian, että työ ei lopu koskaan ja työ ei tule valmiiksi koskaan. Vaikka tekisin ympäripyöreitä päiviä, en silti saa maailmaa valmiiksi. Siksi on tärkeää opetella oikeasti tunnistamaan omat rajansa ja muistamaan myös
oma hyvinvointi ja elämän eri osa-alueiden tasapaino
Tämä ei ole aina helppoa, vaikka se on tähän helppo kirjoittaa.
Esimies voi opetella antamaan kannustavaa ja ohjaavaa palautetta työntekijälleen, sen merkitystä ei voi koskaan vähätellä. Haastan esimiehet huomioimaan työntekijänsä positiivisesti vähintään kerran päivässä! Vähimmillään se on tervehdys hymyn kera...
Työntekijä itse voi rakentaa hyvää työyhteisöä positiivisen viestin kautta. Jos haluaa moittia toisen tekemisiä, kannattaa ensin miettiä, miten viestin ilmaisee, jotta ei huomaamattaan synnytä yhteistyöhön negatiivisen viestinnän noidankehää. Haastan työntekijät miettimään, miltä omat sanat kuulostaa toisen korvissa, erityisesti kun aikoo tuoda esille jotain moitetta tai kritiikkiä toisen tekemisiä kohtaan.
Otetaan suomalainen työntekeminen ylpeydenaiheeksi ja ollaan rinta rottingilla!
Me osaamme, me pystymme, me kykenemme!
Mahtavaa vappua ja kevättä kaikille lukijoille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti