keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Kannustatko vai latistatko?

Useilla meistä on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. Osa ottaa ne vakavammin ja toiset kevyemmin. Monesti uudenvuodenlupaukset liittyvät jollain tapaa elämänlaadun kohentamiseen -  liikunnan lisäämiseen, herkuttelun vähentämiseen, tipattoman tammikuun viettämiseen tai vaikka siihen, että antaa enemmän aikaa itselleen tai läheisilleen.

Uudenvuodenlupaus julkiseksi Facebookissa...
Eräs tuttavani kertoi Facebookissa tehneensä uudenvuodenlupauksen: Hän aikoo pudottaa painoaan merkittävästi kesän alkuun mennessä.

No mitä ihmeellistä tässä nyt on? Ei kerrassaan mitään. Varmaan joka toinen uudenvuodenlupaus liittyy jollain tavalla painon pudottamiseen. Se, mikä tästä tekee ihmeellisen, oli ihmisten reaktiot tähän lupauksen julkistamiseen. Siihen palaan kohta.

Asiaa tarkastellessani huomioni kiinnittyi muutamaan asiaan. Ensinnäkin tuttavani on tehnyt päätöksen saada aikaan muutoksen itsessään, elämäntavoissaan, elämässään. Se on tosi iso juttu! Hän on uskaltanut sanoa asian ääneen ja asettaa itsensä alttiiksi ympärillä olevien ihmisten tarkkailulle.  Muutoksen eteenpäin vieminen ja onnistuminen on todennäköisempää, kun siitä on kertonut muille.

Helpompaa olisi puuhastella itsekseen ja katsoa, mitä saa aikaiseksi, ja lopulta onnistuessaan voisi odottaa ympärillä olevien ihmisten kommentteja: "Hei, mitä sä oot tehnyt, kun näytät niin hyvältä!". Jolloin voisi kainosti sanoa, että eihän tässä mitään, mitä nyt vähän olen käynyt lenkillä...Ja jos painonpudotus ei onnistuisikaan, niin sitten ei ainakaan tarvitsisi kuunnella kenenkään naljailuja, sillä kukaan ei edes tietäisi, että on edes yrittänyt tehdä mitään muutosta. Mutta sitten näihin uudenvuodenlupauksen kommentteihin, joita tuttavani sai, ja joita jäin miettimään.

...ensin seurasi kannustavia kommentteja Kannustavia ja tsemppaavia kommentteja tuli paljon. Suurin osa aidosti peukuttaen ja hehkuttaen hienoa tavoitetta. "Loistava tavoite, tsemppiä, onnistut kyllä!" ja "Hyvä hyvä, kannustan sua!".





...sitten alkoi sadella neuvoja
"Kilojen pudottaminen on helppoa, mutta saavutetun painon säilyttäminen se vasta työtä vaatii" tai "Itselläni lähti kilot sauvakävelyllä, uinnilla, kaalilla ja raejuustolla" sekä "Jätä sokerit ja vehnäjauhot pois ja kävele portaat hissin sijasta."

...seuraavaksi tuli epäileviä kommentteja
tyyliin: "Oho, aika paljon meinaat pudottaa" tai "Aika kovan tavoitteen olet ottanut" tai "Hei kaveri, järki käteen!" ja kaiken huippuna: "Laihduttamiset ovat 99 % tuhoon tuomittuja!"



Mistä oikeastaan oli kyse?

Tuttavani omista kommenteista kuulsi kuitenkin vakaa päätös muutoksen aikaansaamisesta. Kyseessä oli enemmän kuin "vain uudenvuodenlupaus". Hän on päättänyt kehittää itseään ihmisenä, hän on päättänyt pitää itsestään parempaa huolta, hän on päättänyt arvostaa itseään. Muutoksen aikaan saaminen vaatii uskoa itseen ja omaan kykyyn saavuttaa asetetut tavoitteet. On kyse paljon enemmästä kuin painon pudottamisesta.  Siksi hän ansaitsee ympäristöltään kannustusta ja osoitusta siitä, että hänen kykyynsä saavuttaa päämäärä uskotaan.

Jokainen on itse vastuussa kehittymisestään, mutta muut voivat tukea siinä 


Samalla tavalla ihminen on itse vastuussa omasta kehittymisestään työssä, ihmisenä, työntekijänä, työyhteisön jäsenenä, alaisena. Sitä vastuuta emme voi ulkoistaa kenellekään muulle. Kehittyminen ja omien piintyneiden tapojen muuttaminen ei ole helppoa. On tärkeää, että voimme tehdä työtä luottamuksen ja arvostuksen ilmapiirissä, jossa uskallamme sanoa kehittymistavoitteemme ääneen ja luottaa siihen, että meitä kannustetaan ja rohkaistaan, ei latisteta. Mieti omaa reaktiotasi, kun seuraavan kerran joku kertoo sinulle omasta kehittämistavoitteestaan. Mitkä ovat omat sanasi silloin?

1 kommentti:

  1. Kirjoitusta lukiessani tuli mieleen ohimennen kuulemani tutkimus siitä, että uudenvuodenlupaukset ovat 10 kertaa pitävämpiä kuin muina aikoina tehdyt lupaukset. Totta tai ei, konkreettinen tavoite ja sen kertominen ääneen ovat hyviä keinoja vahvistaa omaa motivaatiota.

    VastaaPoista