keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Kehittymisen ABC

Kehittäminen ja kehittyminen on tämän päivän juttu. Minäkin puhun, kirjoitan ja koulutan siitä jatkuvasti. Miksi se sitten on niin tärkeää?

Osaamisen, taitojen ja toimintatapojen kehittäminen motivoi. Kun kehityn paremmaksi siinä mitä teen, innostun asiasta enemmän. Kun innostun, saan yleensä parempia tuloksia aikaiseksi. Yritykset ovat kiinnostuneita paremmista tuloksista - totta kai - koska, se tietää lisää euroja viivan alle.

Tässä blogikirjoituksessa avaan kehittymisen menetelmän, jota ilman kehittymistä tapahtuu harvoin tai vain vähän, sekä pohdin kehittämisprojektia sekä yksilön että organisaation näkökulmasta.


Mitä kehittyminen vaatii?

Kehittyminen edellyttää sitä, että jokin muuttuu. Meidän on muutettava joko toimintatapojamme tai ajattelutapaamme, tai molempia. Albert Einstain on sanonut jotakuinkin näin: ”minun on luovuttava siitä mitä olen, tullakseni sellaiseksi kuin haluan tulla".



Olemme tapojemme orjia: teemme päivästä toiseen samoja asioita samalla tavalla kuin eilen ja toissapäivänä. Myös ajattelumme on hyvin samankaltaista päivästä toiseen. Jopa 80 - 90 prosenttia 12.000 - 15.000 päivittäisestä ajatuksestamme toistuu samoina päivästä toiseen.

On siis oltava valmis muuttumaan. Muuttuminen edellyttää jokin asian tekemistä toisella tavalla riittävän kauan, että siitä tulee uusi tapa.


Mitä tarvitaan tavan muuttamiseen?

Usein pyrimme muuttumaan pelkällä tahdonvoimalla. Päätämme, että jatkossa toimin toisin. Tahdonvoima ei kuitenkaan yksistään riitä kehittymiseen. On tietoisesti muutettava asioita vähän kerrallaan. Alleviivasin sanan vähän, koska teemme usein myös sen virheen, että yritämme tehdä liian monta tai liian ison muutoksen kerralla. Parhaiten muutos kuitenkin onnistuu pienin askelin, vähän kerrallaan.

1) Tiedosta nykyiset toimintapasi

Ensimmäinen askel kehittymisessä on asian tiedostaminen. Tiedosta ne asiat, joissa on haasteita tai joiden tekeminen paremmin lisää onnistumisia. Jos en huomaa ja tunnusta puutteitani, ei niiden kehittäminenkään ole mahdollista.

2) Tee suunnitelma tai menetelmä, jonka mukaan toimit

Ilman valmiiksi mietittyä suunnitelmaa tai menetelmää, on vaikea käytännön tilanteessa toimia toisin. Helpointa on toimia kuten aikaisemminkin, koska se tulee meiltä luonnostaan. Alkuun vanha toimintamalli on usein myös nopeampi kuin uusi, koska uudenlaisen toimintatavan käyttäyminen vaatii meiltä tietoista ajattelua.

3) Luo rutiini

Uusi tapa toimia tai ajatella ei synny hetkessä. Se, että onnistumme toimimaan sen mukaisesti kerran tai pari, ei vielä tarkoita, että se on pysyvä muutos. Jos pystymme säännöllisesti harjoittelemaan asiaa, on kehittymisen onnistunut tulos todennäköisempää.

Mikäli mahdollista, luo rutiini, jossa pääset harjoittelemaan asiaa päivittäin. Mikäli ajankäytön suunnittelu ja hallinta on esimerkiksi asia, jossa haluat tulla paremmaksi - aloita jokainen päiväsi suunnittelulla ja katso päivän lopuksi, miten onnistuit. Tai jos haluat kehittyä paremmaksi vuorovaikuttajaksi ihmisten kanssa, pyri hakeutumaan päivittäin tilanteisiin, joissa voit harjoitella haluaamasi taitoa.

Toiset sanovat, että jonkin asian tekeminen uudella tavalla on tapa 30 päivän jälkeen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tavan muodostuminen voi viedä vähemmän tai enemmän aikaa riippuen siitä, minkälaisesta asiasta on kyse, kuka on kyseessä ja kuinka usein tavaksi haluttavaa asiaa harjoitellaan. Varmaa on se, että asiasta on tullut tapa, kun se on osa päivittäistä toimintaasi ilman, että sinun täytyy tietoisesti ajatella sen tekemistä.

Suunnitelma johtaa rutiineihin,
rutiinien avulla tapoja on helpompi muuttaa.


Kehittyminen organisaatiossa


Kehittyminen organisaatiossa edellyttää samankaltaisia vaiheita.

1) Tiedostetaan kehittymistarpeet organisaatiotasolla

Mitkä organisaation toimintatavoissa tai kulttuurissa on sellaisia asioita, jotka jarruttavat menestymistä? Minkälaiset toimintatavat voisivat edistää tavoitteiden saavuttamista? Mitä haasteita organisaatiolla on ja miten ne selätetään?

Kehittymistä kannattaa tarkastella myös yksilötasolla, sillä menestyvä yritys syntyy yksilöistä, jotka onnistuvat työssään. Miten yksilöt voivat kehittää osaamistaan saavuttaakseen henkilökohtaiset tavoitteensa paremmin.

Kehittymistarpeiden tunnistamisessa ja löytämisessä voi erilaisista kartoituksista ja arviointimenetelmistä olla apua. Etenkin yksilötasolla oman toiminnan arviointi esimerkiksi numeerisella asteikolla on hyvin subjektiivinen. Tulokset ovat luotettavampia, kun käytetään tarkempia tilastoihin perustuvia menetelmiä.

2) Tee kehittämissuunnitelma

Konkreettisen suunnitelman tekeminen helpottaa keskittymistä oikeisiin asioihin. Tällöin ei myöskään tule tehtyä hetken mielijohteesta erilaisia toimenpiteitä, jotka helposti jäävät irrallisksi toimenpiteiksi, eivätkä tue tavoitteen mukaista kehittymistä.

Selkeä suunnitelma auttaa myös kokonaisuuden hahmottamista: on helpompi suunnitella toisiaan tukevia ja kehittymisen mahdollistavia toimenpiteitä.

3) Luo rutiineja

Organisaatiotasollakaan ei toimintatavat vakiinnu hetkessä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että uudet toimintatavat ja rutiinit ovat järkeviä, tukevat työskentelyä ja eivätkä aiheuta liikaa ylimääräistä työtä. Kukaan ei halua lisää byrokratiaa. Selkeät ohjeet ja rutiinit kuitenkin parhaimmillaan nopeuttavat työn hoitamista.

Esimerkkinä rutiinista mainittakoon vaikkapa kokoukset. Turhalta tuntuvia ja huonosti järjestettyjä kokouksia on suomalainen työelämä täynnä. Kouluttaessani olen huomannut, että haaste ei ole se, etteikö osallistujat tietäisi, missä ongelmat ovat ja mitä niille tulisi tehdä. Niille ei vain jostain syystä tehdä mitään. Uskon tämän johtuvan rutiinien puutteesta. Uudenlaiselle kokoustavalle tulee luoda rutiini. Organisaatiotasolla se voi tarkoittaa sitä, että tehdään lyhyt ja ytimekäs ohjeistus siitä, miten kokoukset jatkossa hoidetaan.



Organisaatiokulttuurin muuttaminen on hidasta. Toimintatapojen kehittämisessä tärkeää on se, että ihmiset sitoutuvat muutokseen. Ja suurin haaste lähes aina on juuri sitoutumisessa. Uusia toimintatapoja kannattaakin miettiä yhdessä, jolloin saadaan enemmän ideoita uusien mahdollisuuksien löytämiseen ja toisaalta ihmiset ovat jo valmiiksi mukana muutoksessa.


Kehittymisen vaiheet ovat hyvin yksinkertaiset, mutta kehittäminen ja kehittyminen harvoin on paljon monitahoisempaa. Parhaat mahdollisuudet onnistua on, kun kehittymistä tuetaan riittävästi esimerkiksi seuraamalla kehittymisen edistymistä säännöllisin väliajoin.

Mikä on sinun tai organisaatiosi seuraava kehitysaskel?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti