tiistai 21. elokuuta 2018

Erilaiset ajattelutyylit työelämässä

Puhuttaessa ihmisten erilaisuudesta työelämässä, keskitytään usein eri persoonallisuuksien tai käyttäytymisen tarkasteluun. Kuinka hyvin ymmärretään erilaisten ajattelutyylien vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin, yhteistyöhön tai johtamiseen? Puhumattakaan siitä osataanko erilaisia ajattelumalleja hyödyntää oppimisessa, kehittämisessä ja uusien innovaatioiden synnyttämisessä?

Modernin käyttäytymistutkimuksen pohjalta voidaan mallintaa myös ihmisille tyypillisiä ajattelumalleja. Toki ajatteluun, kuten käyttäytymiseenkin, vaikuttavat monet tekijät, emmekä voi suoranaisesti kategorisoida ihmisiä ajattelutyylien mukaan, mutta voimme paremmin havainnollistaa ja ymmärtää erilaisia ajattelun vaikuttimia tarkastelemalla sitä muutamien päätyylien kautta. 


Ajattelutyylimme määrittää, mihin huomiomme kiinnittyy

On hyvin tyypillistä, että ihmisen oma hahmotustapa ohjaa ihmisen näkemään vain sen, minkä hän haluaa nähdä. Tämä mielen toiminta on useimmiten tiedostamatonta. Ajattelutyylimme määrittää sen, mihin huomiomme ja energiamme kohdistuu. Ja mille taas sanomme ei. ”Haasteellisin oppimisen taso on ajatella ja muotoilla uudelleen oman ajattelunsa malleja” kirjoittavat Olli-Pekka Heinonen ja Hermanni Hyytiälä hiljattain julkaistussa esseessään. Tarvitsemme siis taitoja tunnistaa ja haastaa omia perusolettamuksiamme. Toisaalta tarvitsemme tätä taitoa myös organisaatiotasolla.

Ajattelutyylimme johtaa helposti myös vääristymiin. Luotamme omaan asiantuntemukseemme, kokemukseemme, näkemykseemme, aisteihimme ja tunteisiimme niin vahvasti, että torjumme tai sivuutamme tiedon, joka ei tue omaa mielipidettämme. Ja teemme omaa ajatteluamme tukevia johtopäätöksiä liiankin helposti, vaikka aineksia kyseisen johtopäätöksen tekemiseen ei aina ole riittävästi. Ikään kuin täydennämme puuttuvat palat omassa mielessämme tukemaan johtopäätöksen syntymistä.


Miten ajattelutyylit eroavat toisistaan? 

Käytän tässä ajattelumallien erilaisuutta havainnollistamaan Master EASI-analyysiä, joka pohjaa Costa ja McCraen tutkimuksiin ihmisten käyttäytymisestä.



Vasemmassa yläkulmassa olevat innostajat ovat nopeita ajattelijoita, jotka heittelevät ilmoille paljon uusia ideoita ja ajatuksia. He usein myös ajattelevat asiat ääneen ja leikittelevät erilaisilla ideoilla. Innostajille tyypillistä on ajatusten ja ideoiden yhdistäminen, halu kokeilla ja kehittää uutta. He tarkastelevat asioita enemmän helikopteriperspektiivistä ja saattavat samalla ohittaa tärkeitäkin faktoja.

Oikeassa yläkulmassa olevat tukijat peilaavat asioita arvojen ja tunteiden kautta. Ajattelussa korostuu ihmislähtöinen näkökulma, muiden ajatukset ja tunteet vaikuttavat heidän ajatteluunsa vahvasti. Tärkeintä heille onkin yhdistää oma ajattelu muiden ajatteluun, muodostaa yhteinen ymmärrys ja löytää yhteiset ratkaisut perusteellisten keskusteluiden kautta. 

Oikeassa alakulmassa olevat analysoijat ovat ajattelultaan rationaalisia ja perusteellisia. He tarkastelevat asioita kriittisesti pohdiskellen, monelta näkökulmalta tarkastellen ja erilaiset yksityiskohdat huomioiden. Heille on tyypillistä mallintaa tuttuja, hyväksi havaittuja metodeja ja prosesseja ja soveltaa niitä uusissa konteksteissa.

Vasemmassa alakulmassa olevat toimeenpanijat ajattelevat suoraviivaisesti, tavoitteisiin keskittyen ja usein hyvin asiakeskeisesti. Inhimillinen näkökulma saattaa jäädä huomioimatta. He pyrkivät löytämään ongelmiin käytännöllisiä ratkaisuja ja viemään asiat eteenpäin nopeasti.


Miten tämä näkyy työssä?

Työssä erilaiset ajattelutyylit eivät näy päälle. Havainnoimme ihmisten toimintaa ja tapaa kommunikoida, mutta emme välttämättä ymmärrä, miten käyttäytymistyyli vaikuttaa myös tapaan ja näkökulmaan tarkastella asioita. 

Ristiriitoja saattaa syntyä jo siitä, että toiset ajattelevat asian ensin läpikotaisesti, ennen kuin avaavat suunsa ja sanovat mitään ääneen, ja toiset ajattelevat asiaa puhuessaan ja saattavat saman puheenvuoron aikana jo muuttaa mielipidettään asiasta. Tämän pohjalta annamme ihmisille yleensä kovin helposti leimoja, ensimmäisen ollessa esimerkiksi hidas ja jäykkä ja toisen tuuliviiri ja vähän tyhmä.

Erilaiset ajattelutyylit kuitenkin ovat äärimmäisen tarpeellisia työelämässä. Niin nopea ja spontaani ajattelu, suoraviivainen ja käytännöllinen ajattelu, toiset huomioiva ja yhteiseen näkemykseen pyrkivä ajattelu, kuin pohdiskeleva ja kriittinen ajattelu on tarpeen. Sitä tarvitaan sekä arjen erilaisissa tilanteissa että isojen kysymysten ratkaisemisessa. 


Omien ajattelumalllien kyseenalaistaminen

Heinonen ja Hyytiälä esseessään toteavat, että heidän kokemuksensa mukaan tietojohtamiseen tai tietoon perustuvan päätöksenteon suurimmat esteet liittyvät haluttomuuteen hyödyntää tietoa, joka poikkeaa omasta ajattelusta.


Yksilön näkökulmasta kysymys kuuluukin, ymmärrätkö sinä omia vaikuttimiasi (myös muita kuin ajattelutyyliin liittyviä) ja osaatko kyseenalaistaa omia ajattelumallejasi? Onnittelut, jos vastaat myöntävästi, sillä silloin sinulla on hyvä edellytys oppia uutta ja ehkä myös kykyä muotoilla omia ajattelumallejakin uusiksi. 

Mikäli vastauksesi on epäröivä tai jopa ei, ei hätää. Ensimmäinen askel uuteen suuntaan on asian tiedostaminen. Jatkossa voit säännöllisesti kyseenalaistaa omaa ajatteluasi pohtimalla, onko äskeinen ajatukseni oikeasti tosi vai vain minulle tosi? Ajatteleeko työkaveri asiasta sittenkään samalla tavalla? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti